Puhelimeni Google Keep -sovellus on täynnä listoja. Kiinnostavia kirjoja, vanhoja kauppalistoja, reissusuunnitelmia ja päiväagendoja. Lista intialaisista suosikkicurryistani.
Viimeisinä päivinäni Berliinissä kokosin sinne myös listaa, jonka otsikoin "asioita, joita tulen ja en tule kaipaamaan Berliinistä". Lisäsin siihen asioita liikennevaloissa odotellessani, iltaisin juuri ennen nukahtamista ja juodessani kaakaota taas yhdessä mukavassa kahvilassa. Lista ei silti ole kovin pitkä. Eikä se varmaan pidä edes yhtään paikkaansa, koska olen huomannut, että ihmismieli muistaa ja kaipaa joskus hassuja asioita.
Parhaillaan istun Riian lentokentällä odottamassa lentoa Helsinkiin. Viikon päästä lähden seuraavaan maahan ja uuteen kaupunkiin, mutta ennen sitä aion halia uutta siskontyttöäni ja sisarusteni muita lapsia, kaivaa lämpimämpiä vaatteita varastosta, istua vanhempieni ruokapöydässä, lukea isän Suomen Kuvalehtiä ja äidin Kotivinkkejä, istua kahviloissa ystävieni kanssa, katsoa ehkä Vain elämää ja kaivata vähän Berliiniä.
Asioita, joita tulen kaipaamaan Berliinistä
- Ihmisten määrä, monenlaisuus ja avoimuus
- Erityisesti yksi ihminen
- Kotibileet
- Hammastahnat
- Haribon vampyyrikarkit
- Kahvilat
- Tasaisuus pyöräillessä
- Rossmanin luonnonkosmetiikka
- Edullinen vietnamilainen ruoka
Asioita, joita en tule kaipaamaan Berliinistä
- Tupakointi baareissa
- Lentokentät
Miten huomasin tämän blogisi vasta nyt... Asuin itse 3 vuotta Berliinissä, ja Rossmanin ja DM:n lisäksi kaipaan ihan hirveän paljon edullisia luomukauppoja ja ylipäänsä edullista ja runsasta luomukosmetiikkatarjontaa! Kaipaan myös kivoja kahviloita ja kahvila-aamiaisia, jotka eivät romuta kukkaroa, ja hyviä ruokakauppoja (en asu nyt Suomessa). Ja tuota mainitsemaasi moninaisuutta ihmisissä. Mitä en kaipaa: berliiniläiset ratikat, erityisesti niiden oudot 1,5 ihmiselle suunnitellut istuimet, joissa olisi tilaa kahdelle, mutta joissa katsotaan todella pahasti, jos erehdyt istahtamaan (parin kerran jälkeen oppii). Tarkoitus todella on, että leveällä istuimella istuu vain yksi ihminen ja hänen kassinsa - tosi outoa tilankäyttöä, ja muuten niin mukavat saksalaiset eivät ruuhkaratikoissa ole mitenkään parhaimmillaan.
VastaaPoistaOi, kolme vuotta Berliinissä kuulostaa ihanalta! Kävin kurkkaamassa blogisi, ja nykyinen asuinpaikkanne vaikuttaa sekin kyllä aika kiinnostavalta.
PoistaHaha, täytyykin kiinnittää tuohon ratikka-asiaan ens kerralla huomiota, että osaan varmasti käyttäytyä :)